koto (2)
substantiivi
-
Vanhahtava ilmaus kodin symboleille tai ilmenemismuodoille.
Häntä viehätti vanhanaikainen koto.
Taivutus
yks. nom. koto, yks. gen. kodon, yks. part. kotoa, yks. ill. kotoon, mon. gen. kotojen, mon. part. kotoja, mon. ill. kotoihin.
Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:
Käännökset
Esimerkit
"Ai jumalauta, että kyllä puheita keksitään. Koto, uskonto ja isänmaa. Kotoo mul ei ole, huoneet on yhtiön. Kirkosta minä olen eronnut, ja isänmaata mulla ei ole niin tilkkuakaan. Toi yks paskahousu, toi valistusupseerinkooho puhu, että tarttee vanhempia puolustaa. Ei mulla ole elossa muuta ku äite, ja jos ryssä semmosen vanhan ämmänkropsan luulee tarvittevansa, niin vieköön perkele." (Lahtinen)"
Liittyvät sanat
koto